Hyppää navigaatioon

Ammattiyhdistysliikkeen neljä sukupolvea

 
Lakot

Ajoittain työläiset ja ammattiosastot turvautuivat lakkoihin painostaessaan työnantajia. Hyvän työllisyystilanteen vallitessa ammattiosastot voittivat usein työtaistelut, mikäli järjestymättömätkin työläiset suostuivat yhteiseen rintamaan. Työnantajien järkkymätön yksimielisyys ja rikkurityövoiman helppo saatavuus johtivat useimpien lakkojen epäonnistumiseen.

Vuonna 1907 ammattiliitot ja Tampereella perustettu SAK:n edeltäjä, Suomen Ammattijärjestö SAJ pystyivät taloudellisesti tukemaan vain hyvin rajatusti lakkotaisteluja. Suurimpiin koko maata käsittäviin lakkoihin SAJ anoi avustusta tai lainaa pohjoismaisilta sisarjärjestöiltä. Tästä huolimatta niukat lakkoavustukset eivät riittäneet lakossa olleiden työläisperheiden minimitarpeisiin. Moni työläinen joutui nälän uhatessa joko taipumaan työnantajien ehtoihin tai hakeutumaan töihin muille aloille.

Lähde: Metalliliiton arkisto

Lakkojen yhteydessä tehtailijat usein häätivät tehdastyöläiset kodeistaan. Värtsilän 52 tehtaan asunnoista häädettyä perhettä v. 1927.