Hyppää navigaatioon

Ammattiyhdistysliikkeen neljä sukupolvea

 
Kansainvälisyys

Kansainvälinen solidaarisuus on työläisten edunvalvontaan olennaisesti liittyvä arvo. Globaalissa maailmantaloudessa kaikkien palkansaajien yhteisenä etuna on tukea erityisesti kehitysmaiden työläisten työehtoja ja palkkakehitystä. Suomen työväestö on 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä saanut erityisesti pohjoismaisilta veljesjärjestöiltä poliittista ja taloudellista tukea. Suuret lakkoliikkeet olisivat vielä 1920- ja 1930-luvulla olleet lähes mahdottomia ilman avustuksia tai matalakorkoisia lainoja. Traagisen kansalaissodan jälkeen kansainvälinen ammattiyhdistysliike painosti Suomen valtiovaltaa myöntymään työväenliikkeen julkiseen toimintaann.

Suomalaiset työmarkkinajärjestöt ovat perinteisesti kuuluneet jäseninä kansainvälisiin organisaatioihin. SAK:n perustamiskokouksessa järjestö liittyi Kansainvälisen Ammattiyhdistysliiton jäseneksi. II maailmansodan jälkeen SAK:lla on ollut läheiset suhteet sekä läntisten maiden ammattiliittojen keskusjärjestöä VAKL:in että Neuvostoliiton keskusjärjestöä VZSPS:in kanssa.

SAK on organisoinut tai osallistunut moneen solidaarisuuskampanjaan, joilla on vastustettu lapsityövoiman käyttöä kehitysmaassa tai tuettu ihmisoikeuksia diktatuurin hallitsemassa maassa. SAK vastusti järjestönä aktiivisesti 1980-luvulla erityisesti Etelä-Afrikan hallituksen rotusortopolitiikkaa. Nykyisessä globaalissa markkinataloudessa kansainvälisestä ammattiyhdistysliikkeestä on tullut merkittävä vaikuttaja, joka on omaksunut tehtäväkseen erityisesti YK:n alaisen Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n kriteerien noudattamisen valvonnan sekä kehitysmaiden ammattiyhdistystoiminnan työn tukemisen. Suomessa kansainvälinen solidaarisuustyö on koordinoitu Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus ry:lle (SASK).

Globaalissa maailmantaloudessa työmarkkinajärjestöjen yhteistyö on erityisen tarpeellista. Ilman palkansaajien keskinäisiä, kansainvälisiä neuvotteluja ja edunvalvontaa vapaa markkinatalous muuttuisi riistokapitalismiksi, jota valtion päämiehillä – ja naisilla ei ole kykyä tai tahtoa kontrolloida.  SAK ja muut suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat seuraavien kansainvälisten järjestöjen jäseniä.
• Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY
• Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY
• Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC
• OECD:n neuvoa-antava ay-komitea TUAC
Useat SAK:n ammattiliitot ovat oman alansa kansainvälisten liittojen jäseniä. Lisäksi SAK:lla, STTK:lla ja Akavalla on yhteinen Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto Brysselissä (ent. KEY-Finland), jonka päätehtäviä ovat suomalaisten palkansaajien Euroopan integraatioon liittyvä edunvalvonta sekä sitä koskevan tiedon välittäminen Suomeen järjestöjen käyttöön.

SAK:n SASK:n lapsityönvastainen kampanjan juliste.

Linkkejä verkossa