Hyppää navigaatioon

Ammattiyhdistysliikkeen neljä sukupolvea

 
Luokkatietoinen työväenliike

Kielitaitoiset, maailmaa kiertäneet ammattityömiehet ja käsityöläiset toivat matkoiltaan vaikutteita Karl Marxin, Friedrich Engelsin ja Karl Kautskyn sekä monen muun sosialistiteoreetikon ajatuksista. Kirjallisuuden lisäksi he toivat mukanaan tietoa Länsi-Euroopan ja Pohjoismaiden ammattiosastojen toiminnasta. Monet uusista aatteista kiinnostuneet työläiset kyseenalaistivat tämän jälkeen vallitsevan konservatiivisen näkemyksen, jonka mukaan köyhyys ja puute olivat osa Jumalan luomaa järjestystä.

Työväenliikkeen jäseniksi liittyi myös useita työläistaustaisia raittiita työläisiä. Työväenliikkeen aktiivit valtasivat porvarillisia raittiusseuroja ja ottivat tavoitteekseen kieltolain säätämisen.

Radikaalit työläiset perustivat wrightiläisten työväenyhdistysten yhteyteen ammattiosastoja ja valloittivat yhdistykset tehtaanjohtajilta ja sivistyneistöltä 1890- ja 1900-luvuilla. Uusi työväenliike vannoi työläisten järjestymisen, luokkatietoisuuden ja väkivallattomien painostuskeinojen nimeen. Työntekijöiden tuli liittyä ammattiosastoihin, koska yksimielinen joukko pystyi neuvottelemaan paremmat palkka- ja työehdot kuin yksittäiset työntekijät. Valtaosa työnantajista halusi edelleen neuvotella työntekijöiden kanssa kahden ja päättää yksin kunkin työntekijän työn arvosta eli palkan määrästä. Ammattiosastot vaativat kollektiivisia sopimuksia, mutta varsinkin suurissa tehtaissa johtajan sana oli pitkään ainut laki. Lakkoilevat työläiset irtisanottiin.

Lähde: SAK:n arkisto

Kirjapainotyöntekijät järjestäytyivät ay-liikkeen yhteyteen jo varhain