Hyppää navigaatioon

Ammattiyhdistysliikkeen neljä sukupolvea

 
Kaupan romahtaminen

Suomen talouselämä joutui 1980/1990-luvun taitteissa monien mullistusten eteen. Länsi- ja Keski-Euroopan kansantaloudet olivat ajautuneet taantumaan, mikä heijastui länteen suuntautuvan viennin supistumisena. Suomen valtiontalouden kannalta paljon kohtalokkaampi kysymys oli kuitenkin Neuvostoliiton kaupan romahtaminen. Neuvostoliitto valtiona lakkasi olemasta vuonna 1991 ja NL:n roolin maailmanpolitiikassa perinyt Venäjä ei pystynyt maksamaan tuntuvaa tuontivelkaansa Suomelle. Itään suuntautuva vienti lähes loppui muutamaksi vuodeksi.

Viennin raju supistuminen merkitsi konkursseja ja massatyöttömyyttä. Vielä vuonna 1989 Suomessa oli monilla aloilla kärsitty työvoiman puutteesta, mutta vuonna 1994 joka kuudes työikäinen ja -kykyinen suomalainen oli työttömänä. Konkurssiaaltoa ja massatyöttömyyttä syvensi valtiovallan poliittinen päätös sitoutua tunnollisesti EU-jäsenyyden talouspoliittisiin ehtoihin. Moni normaalioloissa vakavarainen yritys ajautui konkurssiin. Tuhannet suomalaiset menettivät asuntonsa ja ajautuivat velkakierteeseen kun asuntojen hinnat laskivat.

Valtiovalta onnistui pankkituella pelastamaan rahoituslaitokset nöyryyttäviltä konkursseilta. Viennin romahtaminen, massatyöttömyydestä aiheutuneiden sosiaalikulujen kasvu sekä pankkikriisi johtivat valtiontalouden tiukkaan säästöohjelmaan. Tämän takia pienituloisimpien, erilaisten tukien varassa eläneiden suomalaisten toimeentulo laski tilanteessa, jossa työttömien lukumäärä moninkertaistui.

Lähde: Kansan arkisto

Murrostorstain mielenosoitus eduskuntatalon edessä. Mielenosoitus oli työttömien yhdistysten järjestämä.