Hyppää navigaatioon

Ammattiyhdistysliikkeen neljä sukupolvea

 
Säädelty talous

Valtiovalta sääteli Suomen taloutta melko tiukasti aina 1980-luvun alkuun asti. Eduskunnan alainen Suomen Pankki päätti valuutan arvosta ja koroista. Suomen merkittävin kauppakumppani oli 1970-luvulta lähtien Neuvostoliitto. Maiden keskinäinen bilateraalikauppa oli suomalaisten yritysten ja Suomen työllisyyden kannalta hyvin tuottoisaa. Neuvostoliitto osti suomalaisilta yrityksiltä suuria teollisuustuote-eriä ja Suomi sai tavaratuonnin lisäksi vastineeksi maailmanmarkkinoilla helposti rahaksi muutettavaa öljyä.

Presidentti Kekkosen johtaman ulkopolitiikan ensisijainen tavoite oli luoda Neuvostoliittoon hyvät suhteet. Suomi solmi 1960-luvun alusta lähtien hiljalleen poliittisia ja taloudellisia suhteita myös Länsi-Eurooppaan valtioihin. Vuonna 1961 Suomesta tuli EFTA:n ulkojäsen, mutta EFTA:n täysjäseneksi Suomi hakeutui vasta vuonna 1986. Valtiovallan poliittiseksi ja taloudelliseksi linjaksi tuli 1980-luvulla asteittain vapauttaa Suomen ulkomaankauppaa, jotta suomalaisten yritysten investointimahdollisuudet kehittyisivät ja Suomeen virtaisi ulkomailta lisää pääomatuloja. Solidaarisen yhteiskuntapolitiikan ja ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnan ansiosta kaikki suomalaiset hyötyivät tuntuvasta talouskasvusta.