Hyppää navigaatioon

Ammattiyhdistysliikkeen neljä sukupolvea

 
Työelämä

Työttömyys oli lyhyitä taantumakausia lukuun ottamatta Suomessa 1960 – 1980-luvuilla vähäistä voimakkaan teollistumisen ja maastamuuton vuoksi. Maaseudun pientilallisten lapset muuttivat haja-asutusalueelta kaupunkiin ja taajamiin työn perässä. Ruotsi ja muut Pohjoismaat houkuttivat Suomea korkeamman palkkatason vuoksi. Arvioiden mukaan Suomesta on poismuuttanut vuosina 1945 – 1994 vähintään 700 000 ihmistä. Heistä hieman alle puolet jäi perheineen pysyvästi asumaan uuteen kotimaahansa.

Edunvalvojasukupolven työntekijät saivat nauttia reaalipalkkojen noususta aina 1990-luvun alkuun asti. Useimmat työntekijät ansaitsivat elantonsa vakinaisissa työsuhteissa, mutta esimerkiksi rakennusalalla kausityöttömyys oli yleistä. Suomalainen ammattiyhdistysliike oli osaltaan mukana rakentamassa kattavaa hyvinvointijärjestelmää. SAK asetti valtiovallalle maltillisten TUPO-ratkaisujen ehdoksi monia merkittäviä sosiaalipoliittisia uudistuksia. Suomalaisten palkansaajien työaika lyheni 1960-luvulla huomattavasti vuosilomalain ja 5-päiväiseen työviikkoon siirtymisen vuoksi. Suomeen rakennettiin työttömyysturvajärjestelmä ja työeläkekäytäntö jo aiemmin käytössä olleiden kansaneläkkeiden lisäksi. Toimeentulo- ja työttömyysturvan reaalitaso nousi huomattavasti 1970 – ja 1980 – luvuilla. Yhteiskunnassa vallitsi näkemys, jonka mukaan valtion pitää turvata yksilölle mahdollisuus kattavaan terveydenhuoltoon, koulutukseen ja perustoimentuloon työttömyyden, työkyvyttömyyden tai vanhuuden kohdatessa. Kattava kunnallinen päivähoitojärjestelmä toteutui viimein 1980-luvulla, mikä helpotti huomattavasti naisten ja erityisesti yksinhuoltajaäitien työllistymistä.

Myönteinen talous- ja palkkakehitys pysähtyy 1990-luvun lamavuosiin. Työttömyysaste nousi muutamassa vuodessa yli 15 prosentin. Lama ja Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa (v.1995) ovat tuoneet mukanaan suuria uudistuksia politiikkaan ja talouselämään. Kansantalouden noususuhdanne alkoi jo 1990-luvun puolivälissä, mutta tästä huolimatta työttömyysprosentti säilyi pitkään korkeana. Kansalaisten perustoimentuloon kohdistuneiden leikkausten vuoksi sadat tuhannet suomalaiset putosivat toimeentulominimin rajalle tai sen alapuolelle. Sukupolven suomalaisista on työelämästä syrjäytynyt pysyvästi eri arvioiden mukaan 5 – 10 prosenttia ikäluokasta. Samanaikaisesti keskiluokan, mutta erityisesti väestön vauraammin kymmenesosan varallisuus on kasvanut huomattavasti. Vapaat, kansainväliset sijoitusmarkkinat ja pääomatulojen vaatimaton verotus ovat mahdollistaneet kymmenien tuhansien suomalaisten ennen kokemattoman rikastumisen