Hyppää navigaatioon

Ammattiyhdistysliikkeen neljä sukupolvea

 
STK ei tunnusta SAK:ta

Suomen Työnantajain Keskusliitto oli 1920-luvulla kieltäytynyt kaikesta yhteistyöstä SAJ:n kanssa, koska järjestön joillakin aktiiveilla oli kytköksiä SKP:hen. Uusi keskusjärjestö SAK sanoutui irti kaikesta yhteistyöstä kommunistien kanssa, mutta STK suhtautui edelleen kielteisesti työehtosopimusneuvotteluihin. STK ei suostunut 1930-luvulla tunnustamaan ammattiliittoja tai SAK:ta sopimusosapuoleksi. Työnantajat tahtoivat edelleen pitää palkka- ja työehdot vain työnantajan ja työntekijän keskinäisenä asiana.

STK ja valtaosa oikeiston kansanedustajista vaati 1930-luvun alussa jopa SAK:n lakkauttamista. Presidentti Svinhufvudin siunauksella toteutettu Lapuan liikkeen tukahduttaminen Mäntsälän kapinan yhteydessä vuonna 1932 lopetti pahimman fasismiaallon Suomessa ja SAK saattoi jatkaa toimintaansa. Tästä huolimatta työnantajat saattoivat edelleen erottaa työläisiään pelkästään ammattiosastojäsenyyden vuoksi ja varsinkin lakkoihin osallistuneiden oli vaikeaa löytää työtä.

SAK:n jäsenluku nousi vaikeuksista huolimatta 1930-luvun lopulla ja vuonna 1937 järjestöön kuului jo 70 000 jäsentä. Suomalainen elinkeinoelämä oli vahvassa noususuhdanteessa ja varsinkin käsityö- ja rakennusalan yrittäjät joutuivat työtaistelu-uhkien pelossa myöntymään paikallistasolla tehtyihin työehtosopimuksiin. Suurien tehdastyönantajien SAK:n vastainen yhteistyörintama sen sijaan säilyi.

Linkkejä verkossa