Hyppää navigaatioon

Ammattiyhdistysliikkeen neljä sukupolvea

 
Ammattiyhdistysliike uhattuna

Työnantajat yhdistivät sodan jälkeen voimansa. Lakkotilanteissa he turvautuivat Pihkalan kaartiin ja keräsivät ns. mustia listoja lakkoilleista työntekijöistä, joille ei annettu työtä. Keskusta-oikeistolainen hallitus laati presidentti K.J. Ståhlbergin siunauksella kansakuntaa eheyttääkseen itsenäisen Suomen ensimmäisen työsopimus- ja työsääntölain vuonna 1922. Nämä lait olivat paikoin tulkinnanvaraisia ja tarjosivat työnantajille keinot esimerkiksi 8-tunnin työaikalain kiertämiseen ja ammattiyhdistystoiminnan rajoittamiseen.

Ammattiyhdistysliike ajautui historiansa pahimpaan kriisiin 1920-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. SAJ:n ja ammattiliittojen johtohahmoja tuomittiin vuosien vankeusrangaistuksiin. Fasistinen Lapuan liikkeen kannattajat murhasivat, pahoinpitelivät ja ”muiluttivat” itärajalle lukuisia ammattiyhdistysaktiiveja esivallan hiljaisella hyväksynnällä. Vuonna 1930 porvaripuolueet lakkauttivat SAJ:n Lapuan liikkeen painostuksen tuloksena. SAJ olisi tosin hajonnut myös sisäisiin erimielisyyksiin, sillä vuodesta 1929 lähtien valtataisteluihin ja ideologisiin näkemyseroihin kyllästyneet SDP:n ammattiyhdistysaktiivit olivat aloittaneet uuden keskusjärjestön perustamistoimet.

Lähde: Kansan arkisto

Oy Kirjapaino Ab:n kirjapaino lapualaisten yöllä 9.5.1931 tekemän pommiattentaatin jälkeen. Rikkoutunut ikkuna, josta pommi heitettiin sisään.

Lähde: Kansan arkisto

Oy Kirjapaino Ab:n kirjapaino Vaasassa lapualaisten pommin jälkeen. Pommi räjäytettiin 9.5 vastaisena yönä.

Lähde: Kansan arkisto

Lapuan työväenyhdistyksen talon naulaus käynnissä vuonna 1931.

Linkkejä verkossa