Hyppää navigaatioon

Ammattiyhdistysliikkeen neljä sukupolvea

 
ja tappion kalkkia

Vuonna 1917 korotettiin palkkoja tuntuvasti. Tästä huolimatta työntekijöiden reaaliansiotaso laski ja usea työläiskoti kärsi nälkää elintarvikepulan ja hintojen nousun takia. Työläisperheiden toimeentulo romahti lopullisesti vuonna 1918, jolloin maa ajautui veriseen, kansakuntaa jakaneeseen sisällissotaan.

Suomalainen työväenliike kärsi suuresti sisällissodan jälkiselvittelyissä, sillä tuhansia työläisiä kuoli rintamalla ja varsinkin vankileireillä. Lisäksi kymmenet tuhannet suomalaiset menettivät kansalaisoikeutensa ja työväentalot joutuivat valtiovallan hallintaan. Työväenliike jakaantui myös ideologisin perustein sosialidemokraatteihin, kommunisteihin ja vasemmistososialisteihin. Sosialidemokraatit ja heistä ideologisesti vasemmalla olleet sosialistit ja kommunistit eivät suostuneet toimimaan samoissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Vasemmistososialistit ja kommunistit valtasivat useimmat SAJ:n liitot ja ideologiset erimielisyydet vaikuttivat haitallisesti useiden liittojen toimintaan.

Kansan arkisto

Tampereen valtauksessa kaatuneita ja teloitettuja punakaartilaisia joukkohautaamista varten koottuina Kalevankankaan hautausmaalla.